Pienet pisarat ropisevat ikkunaan.
Kuuntelen hiljaa ropinaa.
Kellon raksutus,
teeveen mumina.
Toisen haukotus,
auton humina.
Tahdon äänet vaimentaa,
valot kaikki sammuttaa,
kuunnella sateen ropinaa.
Valon sammutan.
Kuulen sateen ropinan.
Poistan kellosta pariston.
Aika lakkaa.
Hiljaisuus helpottaa
ropina rauhoittaa.
Hiljaisuus.
Ropina.
Olemme kahden,
minä ja ropina.
Pisarat kertovat.
Hetken kestää hiljaisuus,
kunnes keittiön kolina.
Häipyy ropinan rauhaisuus,
jään yksin keskelle melua.
Aika jatkaa eloaan.
Kellon raksutus,
teeveen mumina.
Toisen haukotus,
auton humina.
