keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Herää sydämeni

Herää,
oi herää sydämeni!
Kerää,
oi kerää rakkauteni.

Päästä se vapauteen kun tuulee.
Laita kiertämään,
niin että kaikki sen kuulee.

Äläkä pelkää,
huominen tulee.

Isovanhempien hääpäivänä

Koittaa päivä suuri
hääpäivänne juuri.
Nyt unohtukoon huolen häivä
onhan sentään ystävänpäivä.

Rakkautenne rajaton
se kauan jo kestänyt on.
Elämä ei ole loputon
vaan vihkivalanne on.

Askel käynyt kirkkohon,
sormus sormeen pujotettu.
Avioliiton allokkohon
muistot talletettu.

Paljon onnea teille toivon
tuleviinkin vuosiin
niin paljon kun niitä jäljellä on,
hetkiin yhteisiin.

J-isän syntymäpäivänä

Helmikuu juhlaa täynnä on.
Päiviä suuria määrä loputon.
Runeberg, laskiainen,
ystävänpäivä ihanainen.
Saamelaiset juhlia saa
ja Kalevalaa luetaan.

Mutta pian koittaa juhlista suurin,
aloittaa tämän juhlakuurin.
Sinun, isäni syntymäpäivä.
Nyt unohtukoon huolenkin häivä.

Siispä toivon paljon onnea
Sinulle isä monta tonnia.
Tämä runo sulle osoitettu on.
Rakkauden määrä loputon.

I feel and be I want to or not.

I say go away
still I hope you stay.
I may smile anytime
but my heart still cry.

Thousands thinks wake war in my head.
No one can understand why it`s so heard.
I want to cake or chocolate bar
but still be star in the sky.

This broblem break my heart.
Stars are too far but I die.
Somebody thinks I lie
but I don`t fake I don`t lie.

I want to eat
but I hate my feet
so I spoil my teeth
and shake heart´s beet.

I take risks every day.
I wake my war own way.
I make mistakes all the time.
I break my rules but anyway.

The most important is weight.
I was just eight.
Just a little girl
in the bad world.

I didn`t swam two kilometers yesterday.
I ate pancake on a lounge today.
That`s why I hate myself now
and tell me off cow.

Because I think
I become happy and healthy if I drink a power smoolthie.
If I do like mis hwo
in magazines and talk shows whit new shoes.

She has changed her lifestyle.
Now she is happy she smile.
She eat raw food don`t sugar cook.
She has thin twenty kilos and now she is good.

I want to smile too
but what I do?
I try change I try be healthy
but I cry this is not me.

I look myself in the mirror.
Scale`s number must be below zero.
You don`t remember me
because I`m unseen.

My tears is diamonds
and my heart is gold.
I keep it and my memories.
My soul is thousand years old.

It`s tired and sad
because the world is so bad.
It`s make me grazy and mad.
Nothing I had.

My soul is tired to be alive.
That`s why I want to be unseen.
I don`t want to die
don`t be star in the sky.

Just be a little time asleep.
Watch to hundred sheep.
See beautiful dreem.
This is what I need.

I`m not mis hwo.
I am me.
I`m not cow.
I am what I want to be now.

I never hope to win gold
or be really thin I don`t like cold.
I just wish you hold my hand
You can`t be husbend.

Just frend.
I love you my frend.
You are alive whit me.
It´s enough me.

See
I can be
me.
The end.

maanantai 16. helmikuuta 2015

Fiktio

Näin yöllä unta.
Satoi kauniin utuista lunta.
Valkoiseen vaippaan peittyi koko luomakunta.
Seassa höyhenen pehmoisten hiutaleiden leijaili yllättäen paperinen punta.

Äkkiä tuli sellainen olo,
kuin taskussa olisi setelin mentävä kolo.
Minä köyhän puoleinen polo
huomasin ajattelevani. Olin kyllä vähän nolo.

Ryttäsin rahan äkkiä taskuun.
Se menisi suurehkoon puhelinlaskuun.
Samaistuin erääseen isäni kaskuun.
Sitten suuntasin ripein askelin Maskuun.

"Ei ole varaa valita köyhän,
siksi omaan moraalin melko löyhän".
Maskusta ostaisin pienen sievän pöydän,
jos vain sellaisen löydän,

mietin mielessäni pienessä
ja tulipa mieleen, että voisi käydä sienessä,
siellä yhdessä ihanassa niemessä,
kunnes huomasinkin olevani melkoisessa liemessä.

Olin mietteissäni kuralätäkköön astunut.
Siinä uudehko pari kenkiäni oli ennenkin kastunut.
Silloin edeltävällä kerralla oli matkani siksi hidastunut,
mutta hyvä niin, en muuten olisi rakastunut,

siihen vihreän talon poikaan.
Mitä kaikkea ihanaa hän elämääni toikaan.
Miten tunnelmaan sopivaa musiikkia illalla ravintolassa soikaan
ja kuinka hienostuneesti hän kahvia kupista joikaan.

Jatkoin nyt matkaani menneitä muistellen,
kuraa ensin lahkeista puistellen.
Loppumatkan riensin kuin luistellen
meluisan kaupungin äänien lomasta lintujen laulua uistellen.

Kun saavuin Maskun luo
tajusin, että naapurin ukko juo.
Muovipussissa hän viinapullot nuo
kait emännältään salaa kotiin tuo.

En koskaan selvinnyt Maskuun asti,
sillä päälleni kaadettiin lumiauran lasti.
Siihen tapahtumapaikalle piirrettiin rasti.
Oli tapausta todistamassa koko juoppokasti.

Maskun vieressä sijaitsi Alko,
toisella puolen koju, jossa myynnissä vain yksi herneenpalko.
Surulippua kantoi sinä päivänä salko.
Juopot myötätuntoiseen suruunsa ja järkytykseensä joivat viiniä, lajia valko.

Mutta unessa hyvää oli se, että
vaikka satoikin lopulta lumen sijaan vettä,
tuli taivaasta enkeli tuomaan surijoille mettä.
Sama ihana enkeli, joka silloin suojeli rakastavaisia meitä.

Niin nyt myös surijoita, kaikkia vähäisiäkin heitä.
Muistelivat siinä meidän komeita häitä.
Nähtiin silloinkin monenlaisia säitä,
riittäähän näitä.

Mutta se seteli,
siitä syntyikin meteli.
Asianajajakin välistä veteli.
Kovin se perinnön jako kaikkia totta vie koetteli.

Lopulta lähti jo asianajaja pakoon
ja päädyttiin viimeinkin jonkinlaiseen jakoon.
Seteli pistettiin ovenrakoon,
tiivisteeksi, mutta se ovi joutui myöhemmin lakoon.

Maskuun minulla oli lahjakortti,
piha-aidassa pikkuinen portti,
taskussa tupakka-aski, lajia Nortti,
ja sitten oli vielä kissani Mortti.

Mortin sai se naapurin ukko,
emännälleen tuli Nortista keuhkoon tukko.
Porttia ei saanut kukaan, koska siinä oli lukko.
Maskusta löytyi vihreän talon äidille pillikukko.

Minut haudattiin hänen poikansa, siis rakkaani viereen.
Äitinsä sytytti haudalla vieheen.
Juopot Alkon edustalta ottivat jokainen paukun mieheen.
Koskaan en sitten mennytkään sieneen.

Tämän unen opetus lienee,
että vaikka kaikki menee kuitenkin aina lopulta pieleen,
niin kyllä kuitenkin joku aina voitot vienee.
Tällä kertaa asianajaja, joka kai nyt Kanarialla hikoilee.

Ja myöhemmin sitten kiroilee,
kun vainajan omaiset vinoilee
että, sai asianajaja hyvät tienestit veroineen
ja saa pärjäillä keskenään velkoineen.

Sillä kukaanhan ei maksanut sitä puhelinlaskua,
eikä kovin moni muistanut siinä tilanteessa edes isäni kaskua
tai tarkistanut omaa taskua.
Se oli operaattorille jo liian paksua.