Punainen vene, vihreä nurmi, laikukas koira. Ohikulkijat, lapsen ääni, portin avaus, askeleet.
Väreilevä vedenpinta. Lenkkeilijät, hiekkaa. Lepät, koivut, tuuli.
Oranssi pelastusliivi, lapsi, iskä.
Portin kolina, lintujen laulu, kaukainen autojen humina. Kesä!
Mitä ihmiset tekevät? Mitä ympärillään näkevät?
Mihin he menevät? Mitä miettivät?
Joku ajaa punaisella pyörällä edestakaisin vihreällä nurmella, kääntyy hiekkatiellä, ja ajaa takaisin nurmelle. Sillä on omaa aikaa, niin kuin minullakin, ja tuolla vanhalla miehellä, joka kävelee rauhassa. Sillä ei ole mihinkään kiire.
Toisilla on kahdenkeskeistä aikaa. He kävelevät, juttelevat, nyökyttelevät.
Yksi huomiota herättävä kolmikko.
Äiti ja lapsi. Äidillä on toppatakki.
Joku on lähdössä kalaan. Veneestä kuuluu puheen sorinaa. Heitä on kaksi.
Aurinko lämmittää jalkoja.
On ihanan rauhallista,
olla tässä, nyt.
En kaipaa eilistä,
en odota huomista,
Minä elän.
