lauantai 8. helmikuuta 2014

Ahdinko?

Taloudellinen ahdinko?
Ei se ole ahdinko, eikä mikään!
Se vähän stressaa välillä,
mutta ei se mitään.
Se stressi on miltein mitätön.

Raha ei kasva puussa.
Ei kasvakaan,
ei tarvitsekaan.
Puiden tehtävä on kasvattaa hedelmiä.

Ainoastaan ihminen on tarpeeksi tyhmä ja turhamainen kasvattaakseen rahaa.
Ei hänkään sitä ilman työtä taikka tuskaa kasvata.

Puut nauttivat hedelmien kasvatuksesta.
Meillä ei ole syytä nauttia rahan kasvatuksesta. Se olisi turhuutta.
Rahalla on vain välinearvoa.
Eikä sillä saa mitään aitoa.
Sillä saa vain materiaa.

Mitä minä maallisessa ahdingossani ajattelen?
Hammastahna maksaa 60 senttiä.
Uskallanko sijoittaa hammastahnaan?
Pitäisikö syljen suussa riittää?
Ehkä se riittää.
Jää säästöön.
Mitä säästöilläni teen?
varmistan,
etten palellu kuoliaaksi kuin tulitikkutyttö.
Maksan siis vuokrani.

Tulitikkutyttö pääsi mummonsa luokse.
Minä menisin taivaaseen odottelemaan mummoa.
Tulitikkutytön maanpäällinen tehtävä oli täytetty.
Jos minun ei vielä ole,
en palellu kuoliaaksi.
Olisin ovela.
Sairastuisin ja pääsisin sairaalaan.
Vaikka en maksaisikaan vuokraani.

Mutta kyllä minä maksan.
Odotan että olen vuokrani maksanut.
Sitten vasta hammastahna.

Olen onnekas,
ei tämä ole ahdinko,
eikä mikään.