Keinua aalloissa tahdon, aalloissa keinua.
Sanoa voisin ma tahdon. Kuitenkaan sanoa
en voi. En ma voi. Huokaus nyt tuulessa soi.
Se soi. Se mulla kertoo, kuiskaten, salaisuuden.
Sen kuitenkin unohtaa tahdon, unohtaa tahdon.
Niin. Totuuden. Unohtaa tahdon ma sen.
Kuiskaten, kertoen, syvälle silmiini katsoen.
Mua vainoaa, kunnes kuulen sen, sanoo sen hyvin hiljaa kuiskaten.
"Tahdotko sen? Kuolla tähän saa ma en."
Ei enempää, ei vähempää,
jatkua voi leikki tää.
Leikki vaarallinen. Se kuoloon johtaa voi.
Kalmistoon. Äly hoi?
Kuiskaten Auringon valoon.
Hymyillen, kuiskaten.
Hiljaa hymyillen, houkutellen, lempeästi kuiskaa sen.
Nauraen. Iloisesti nauraen.
Häpeällinen! Häpeällinen!
Huutaa mieli hauras.
Syntinen! Syntinen!
Suljettu sulle on taivas.
Vapauta minut, oi vapauta!
Kahleiden haltijaa kalauta.
Tahdon tuntea, kokea, nähdä ja kuulla.
Koskettaa elämää sormin ja suulla.
Ja pian,
olen vapaa,
kaikesta.
tuska
onni
kipu
rauha
sota
lepo
huono
kelvollinen
Kiitos
Ikuinen
ei pistettä
